Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat,
Vuoden 2025 henkilöstökertomuksesta käy hyvin ilmi se, että kaupungin henkilöstö on tehnyt työnsä suurten muutosten ja epävarmuuden keskellä. Ryhmämme haluaakin ensimmäisenä kiittää kaupungin kaikkia työntekijöitä panoksestaan meidän kaikkien kuntalaisten hyväksi. Etenkin lasten ja nuorten kanssa työskentelevät, kiitos , te teette todella arvokasta työtä.
Itselleni näyttää sangen ristiriitaiselta se, että samaan aikaan kun kaupungin taloudellinen tulos on selvästi ylijäämäinen, henkilöstöön kohdistettiin irtisanomisia. Tämä on arvovalinta. Ryhmämme pyrki estämään henkilöstöä koskevat irtisanomiset, koska pidämme kiinni siitä periaatteesta, että kaupungin tärkein voimavara on sen henkilöstö. Lyhytnäköiset säästöt voivat tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi, jos ne lisäävät kuormitusta, heikentävät työhyvinvointia ja vaikeuttavat rekrytointia.
Vaikuttaa siltä, että erityisesti muutostilanteita koskien esihenkilötyöhön on kaupungissa panostettu. Olisi hyvä saada henkilöstöltä kerättyä tietoa siitä, miten työyhteisöt ovat nämä muutostilanteet ja johtamisen lopulta kokeneet.
Henkilöstökertomuksesta ilmenee, että varhaiskasvatuksessa sijaisten käyttö on vähentynyt merkittävästi, ja tämä siis ennen kaikkea säästösyistä. Tämä ja hoitoapulaisten työtehtävien lakkauttaminen näkyy väistämättä päiväkotien arjessa. Kysynkin, millaisia vaikutuksia näillä toimenpiteillä on ollut työn kuormittavuuteen, työhyvinvointiin ja lasten arkeen?
Edellisiin viitaten, on helpottavaa lukea, että työkyvyn tukemiseen haetaan uusia ratkaisuja, kuten osa-aikaisia työkokeiluja. Se on oikea suunta.
Mutta sen rinnalla tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimia. On tarjottava mahdollisuuksia työn ja perheen yhdistämiseksi, työn tekemisen tapoja on joustavoitettava ja monipuolistettava.
Positiivista on, että esihenkilöiden luvalla annettavien sairauspoissaolopäivien määrää nostettiin seitsemästä yhdeksään.
Lähtevälle työntekijälle tehdyissä lähtökyselyissä negatiivisissa tekijöissä nousee palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät seikat, joihin varmasti on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikea löytää ratkaisuja. Mutta sen sijaan se, mihin voimme pyrkiä löytämään ratkaisuja, on sekä positiivisissa että negatiivisissa tekijöissä esiin noussut työilmapiiri.
Se, että henkilöstö viihtyy työssään, on merkittävä pitovoimatekijä, vaikka palkkauksessa emme pystyisikään kaikilta osin kilpailemaan.
Ryhmästämme nousi muutamia huomioita koskien datan havainnollistamista. Esimerkiksi lähtökyselyn osalta voisi tiedon vastaajista kertoa prosentuaalisesti suhteessa lähtijöihin. Muiltakin osin datan esittämistapa on epäjohdonmukaista; välillä tieto on kaavioissa ja välillä tekstissä. Saavutettavuuden kannalta olisi hyvä, että tieto olisi yhdenmukaisesti esitetty. Myös vertailua aiempiin vuosiin olisi hyvä olla useammilta vuosilta, jotta saadaan parempi käsitys kyseisen asian suunnan kehityksestä.
Henkilöstön edustajien lausunnosta käy ilmi, että vanhoina työntekijöinä siirtyneiden työllisyysasiantuntijoiden, yrityspalveluasiantuntijoiden ja psykologien työaikamuotoa muutettiin ilman korvausta. Tällaiset ratkaisut voivat jättää työyhteisöihin pitkäkestoisen jäljen ja laskea työtyytyväisyyttä.
Siksi ryhmämme toivoo, että henkilöstökertomusta ei käsitellä vain tilastojen ja numeroiden kautta, vaan myös viestinä siitä, mitä henkilöstölle kuuluu. Hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaiden palveluiden edellytys.


