Saana Korhonen

Kaupunginvaltuutettuna Järvenpäässä

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 13.11.2025 investointiohjelmasta

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat,

Kiitos kaikille investointiohjelman valmisteluun osallistuneille.

On aika katsoa eteenpäin. Lokakuussa tulevaisuustutkija Ilkka Halava kävi pitämässä loistavan, yhteisen iltakoulun hyvinvointilautakunnalle ja opetus- ja kasvatuslautakunnalle, ja muistutti, että 2050-luku on jo lähempänä kuin vuosi 2000.

Vaikka investointiohjelmamme ei vielä sinne 2050-luvulle asti yllä, on nyt tehtävillä päätöksillä vaikutusta myös vuonna 2050. Edessä on merkittäviä satsauksia hyvinvointiimme, sivistykseen, opetukseen, kasvatukseen ja kulttuuriin.

Ryhmässämme nousi seuraavia kommentteja investointiohjelmaan liittyen:

Mankalan ja Kartanon kouluremontit saadaan vihdoin käynnistettyä, ja JYK 3:n remontointiin esitetty lisäys on tervetullut aiemman, vastuuttoman leikkauspäätöksen korjaamiseksi.

Arvostamme hyvään valmisteluun ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa, ja siksi ryhmämme kannattaa Vihreiden tekemää muutosesitystä.

Kouluinvestoinneista puhuttaessa emme voi välttyä mainitsemasta panostamista liikenneturvallisuuteen, joka on aivan keskeistä kaupungin kehittämisessä, sillä se parantaa kaikkien asukkaiden mahdollisuuksia liikkua turvallisesti ja itsenäisesti kaupungissa.

Kuntalaisten kovassa käytössä oleva uimahalli peruskorjataan vuosien 2028-2031 aikana. Viime vuosina on oltu yleisesti huolissaan uimataidon heikkenemisestä etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Uimahallin remonttia suunniteltaessa onkin varmistettava, että eri toimijoilla on riittävät mahdollisuudet vastata näihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, sen lisäksi, että kansanterveydellisestä näkökulmasta riittävän suuret ja monipuoliset tilat ovat ehdoton edellytys.

On mukava nähdä myös Järvenpää-taloa, taidemuseota ja kirjastoa koskevien investointien kuuluvan investointiohjelmaan. Nämä investoinnit tukevat strategiaamme, jossa panostamme kulttuuriin, vaikkakin ne osuvat nykyisen, vahvistetun strategiamme jälkeisille vuosille. Erityisesti ryhmämme haluaa nostaa esiin taidemuseon, jolle on välttämätöntä löytää asianmukaiset, riittävän tilavat ja toimintaan soveltuvat tilat.

Kunnallistekniikan investoinneissa toivoisimme näkevämme enemmän panostuksia puisto- ja ympäristöinvestointeihin. Viheralueet ovat tärkeä osa kestävää ja laadukasta elinympäristöä. Lisäksi ne ovat asukkaiden tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Jo aiempina vuosina ryhmämme on tuonut esiin, että Vanhankylänniemen kehittäminen tulisi käynnistää jo lähivuosina, eikä jättää sitä vuosien päähän. Investointiohjelmassa Vanhankylänniemen kehittäminen on suunniteltu vasta vuosille 2033-2034. Vanhankylänniemi, jos jokin, herättää kuntalaisissa keskustelua ja myös odotuksia. Meidän tulee jo nykyisellä valtuustokaudella varmistaa alueen suunnitelmallinen kehittäminen.

Investoinneissa olisi olennaista päästä mittaamaan kyseisen investoinnin vaikuttavuutta. Esimerkiksi paljon keskustelua aikanaan herättänyt skeittipuiston rakentaminen Rantapuistoon on ison osan mielestä varmasti maksanut itsensä takaisin. Miten voisimme varmistua siitä, että meillä olisi jo etukäteen mahdollisimman tarkasti tiedossa investointien vaikutukset?

Kysymmekin, mikä on talonrakennuksen suunnitteluohjeen tilanne? Onko ohjeen laadinta edennyt ja koska se otetaan käyttöön osana hankkeiden suunnittelua? Onko vastaavia suunnitteluohjeita pohdittu muihin investointeihin?

Laadimme ensi vuoden aikana uuden kaupunkistrategian ja palveluverkkosuunnitelman, jotka nivoutuvat yhteen mm. hyväksytyn yleiskaavan kanssa. On huolehdittava, että alueille, joille suunnitellaan lisää asutusta ja väestönkasvua, kuten vaikkapa Haarajoelle, varmistetaan myös toimivat palvelut – kuten päiväkodit, koulut ja sujuva julkinen liikenne. Näin varmistetaan, että alue pysyy houkuttelevana myös tulevaisuudessa, eikä palveluiden saatavuus heikkene. Samoin toivomme suunnitelmaa Jampan alueen kehittämiseksi.

Mikäli kehitämme kaupunkia tavalla, jonka investoinneissa otetaan joka kerta huomioon myös luonnon kantokyky ja sosiaalinen ulottuvuus, olemme varmoja, että vuonna 2050 meillä on entistä lumovoimaisempi kaupunki.